Melalla on SUP-lautailussa melomisen mukavuuteen vähintään yhtä suuri vaikutus kuin laudalla. Liian painava tai pitkä mela rasittaa olkapäitä, liian lyhyt selkää. Suomessa näkee usein käytössä myös käyttäjälleen liian suuria lapoja ja liian jäykkiä tai liian löysiä melan varsia. Käyttäjälleen sopivan kokoisella melalla pystyy pitämään yllä hyvää melontafrekvenssiä kevyesti ja riski rasitusvammoihin pienenee. Jos budjetti on rajallinen mutta varusteiden päivittäminen mietityttää, kannattaa harkita, että ennen laudan päivittämistä hankkii itselle sopivan suorituskykyisen melan. Omaan melaan panostaminen on erinomainen valinta myös vuokraamojen lautoja käyttävälle: melontakokemus on hyvä vaikka lauta alla vaihtuisi. Vaihtoehtoja markkinoilta löytyy paljon. Koostimme yhteen tietoa siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun melaa alkaa hankkimaan.

Materiaali

Materiaali vaikuttaa melan käytettävyyteen, kestävyyteen, painoon ja hintaan. Yleensä materiaali on alumiinia, muovia, puuta, lasikuitua, hiilikuitua tai näiden sekoitusta. 

Edullisimmissa kategorioissa melat on tehty yleensä alumiinista ja/tai muovista. Harrastuksessa pääsee alkuun mutta huonona puolena ovat kuitenkin melan paino ja jousto-ominaisuudet sekä se, että Suomen oloissa alumiinivarsi on käsille kylmä. Alumiini on kestävää mutta tekee melasta raskaan, mikä rasittaa erityisesti melojan olkapään ja hartian seutua ja johtaa helposti rasitusvammoihin. Varren joustavuuden olisi myös hyvä olla suhteessa käyttäjän kokoon ja kokemukseen. Melojen varren ominaisuuksista puhuttaessa käytetään termiä flexi. Flexi on varren elastista joustoa, eli joustoon vedon alkuvaiheessa latautuneen energian saa takaisin vedon loppuvaiheessa. Alumiinivarsi on hyvin jäykkä, eikä käytännössä jousta. Liian jäykkä varsi altistaa rasitusvammoille. Muovivarsi on taas suurimmalle osalle suppaajista liian löysä. Muovimelan taipuminen ei ole elastista, jolloin taipumiseen mennyt energia vain hukkuu taivutukseen. Muovinen lapa taas taipuu ja antaa liikaa periksi yrittäessä ottaa vedestä hyvää otetta, eli melonnasta ei saa tehokasta.

Laadukas puu-, lasikuitu- tai hiilikuitusekoitemela on harrastajalle alumiinia ja muovia parempi valinta. Varressa on parempi flexi ja mela on käytössä kevyempi ja ketterämpi. Hinta on yleensä jonkin verran korkeampi kuin edullisemmissa materiaaleissa mutta mela on miellyttävämpi käyttää. Kelpomelan voi saada reilulla satasella. 

Aktiiviharrastajan, joka haluaa suorituskykyisen kevyen melan, kannattaa ehdottomasti panostaa hiilikuitumelaan. Hiilikuidun voimansiirto-ominaisuudet ovat erinomaiset sen fleksistä johtuen. Materiaali on kevyttä mutta myös herkempää kolhuille. Eli koko perheen rantaleluksi hiilikuitumelaa ei kannata hankkia. Melaan todennäköisesti joutuu sijoittamaan useamman satasen mutta laadukas mela kestää käytössä vuosia.

Rakenne

Melojen rakenteissa on eroja. Markkinoilta löytyy sekä kiinteitä meloja, säädettäviä kaksiosaisia meloja että useammasta osasta koostettavia matkameloja. 

Kiinteät melat ovat erityisesti pidempään meloneiden ja kisaavien melojien suosiossa. Kovassa käytössä ollessaan kaikki lisägrammat vaikuttavat, joten optimaalista keveyttä hakiessa kannattaa panostaa kiinteään melaan, jossa ei ole ylimääräisiä osia lisäämässä painoa. Kiinteässä melassa ei myöskään ole säätöä varten sidoksia tai ruuvauksia, jotka voisivat ajan myötä löystyä ja päästä liikkumaan meloessa tai olla tiellä melontaotetta vaihtaessa. Toisaalta kiinteä mela useamman henkilön käytössä hankalampi, sama melapituus kun ei sovi kaikille. Kiinteää melaa voidaan lyhentää mutta se vaatii sahauksen ja uuden liimauksen. Kiinteä mela kannattaakin hankkia vasta, kun on jo jonkin verran melontakokemusta ja on löytynyt sen myötä itselle sopiva mitta.

Säädettävä mela koostuu yleensä kahdesta osasta: varren lapaosasta, jonka päädyssä on säätöä varten kiristin, ja varren kahvaosasta, joka laitetaan lapaosan sisään ja kiristetään paikalleen sopivaan pituuteen. Osassa malleista säätö lukittuu pykälittäin, toisissa säätömahdollisuus on koko varren mitalta liukuva. Säädettävä mela on aloittavalle suppaajalle helppo vaihtoehto. Sopiva melan pituus saattaa olla vielä hakusessa ja mieltymys sen osalta elää. Säädettävä mela sopii myös silloin, kun samalla melalla on useampia käyttäjiä tai käyttötarkoituksia, jolloin samalla melalla vaikkapa sekä retkeillään että SUP surffataan. Myös useimmat vuokraamot suosivat säädettäviä meloja käytössään. Säädettävä mela on myös kuljetuksen ja säilytyksen kannalta helppo, koska melaa voidaan tarvittaessa säilöä minimimitassaan tai osat toisistaan irrallaan. Säädettävä mela on jälleenmyynnin kannalta helppo ratkaisu, koska sama mela sopii käyttäjän pituudesta huolimatta useimmille. Säätörakenne tuo kuitenkin melaan lisää painoa ja myös kuluvia osia. Rakenteet saattavat löystyä kuluessaan. Mela, joka ei meloessa pidä vaan lapa muljahtelee tai varren pituus elää, on käytössä epämukava ja eikä salli rentoa melontaa. Melan sisälle voi päästä myös helpommin vettä, minkä poistamisesta tulee käytön jälkeen muistaa huolehtia. 

Monet suosivat myös useampaan osaan irroitettavia matkameloja. Pieneen tilaan pakkautuva mela on kätevä kuljetettava vaikkapa ilmatäytteisen laudan omassa kantokassissa. Osassa malleissa on toisiinsa lukittuvat osat, joilla muodostuu kiinteämittainen mela. Osassa on myös pituuden säätömahdollisuus. Matkamelojen huonot puolet ovat hyvin vastaavia kuin säädettävienkin: lisärakenteet tuovat lisää painoa ja ylimääräiset liikkuvat osat lisäävät elementtien kulumisen ja liitosten elämisen riskiä. 

Melan pituus

Melan pituus riippuu sekä käyttäjän pituudesta että käyttötarkoituksesta. Retki- ja huvimelonnassa suositaan yleensä hieman pidempää mittaa. Melonta-asento on tällöin suorempi. Kisamelonnassa ja SUP surffissa suositaan puolestaa lyhyempiä meloja, koska lyhyempi mela helpottaa hallittavuutta ja myös melonta-asento on matalampi. Lisäksi pituuteen vaikuttaa myös melojan kokemustaso. On hyvin tyypillistä, että suppailun alkuvaiheessa pidempi mela tuntuu mukavammalta mutta ajan kanssa mieltymys muuttuu ja sitä myötä mela lyhenee. Myös käytössä oleva lauta vaikuttaa, koska meloessa koko melan lavan tulisi päätyä veden alle. Tällöin seisottaessa korkealla ilmatäytteisellä laudalla ja dugout-mallisella kilpalaudalla, jossa painopisteen optimoimiseksi seisonta-alue on kuoppamallinen ja lähellä vedenpinnan rajaa, keskinäinen ero voi olla jopa yli kymmenen senttiä.

Aloittelijalle sopiva melan mittaa löytyy säädettävää melaa käytettäessä, kun asettaa melan eteensä lapa maassa kiinni pystyyn, ottaa kämmenellä otteen melan kahvasta, laskee hartian rennoksi ja säätää pituuden niin, että käsi lepää melan päällä kurottelematta ja kyynärpäähän jää pieni rento kulma. Yleensä tämä tarkoittaa kokonaismitassa n. 15-20 cm enemmän kuin käyttäjän oma pituus on. Aktiiviharrastajat yleensä suosivat tästä muutaman sentin lyhyempää vartta. Ja kisaavan tai surffaavan mela voi olla siitäkin vielä joitakin senttejä lyhyempi. Yksilöllisiä eroja kuitenkin on ja siksi onkin parasta testata, mikä tuntuu omalle kropalle luontevimmalle.

Lapa

SUP-melan lapa on kiinnitetty varteen pienessä kulmassa, jolloin lapa on meloessa ikäänkuin taittuneena menosuuntaan. Tämä johtuu siitä, että tällöin lavan liikkeestä saadaan irti maksimaalinen hyöty, koska lapa on pystysuorassa liikkuessaan vedessä. Joskus erityisesti ns. markettilautapakettien mukana myydään suoralapaisia meloja. Ne voivat olla riittäviä vaikkapa mökkirannan vesileikkeihin mutta lenkkeily- tai retkeilykäyttöön suoralapainen mela on huono valinta. Meloessa koko lapa tulisi myös aina upottaa kokonaan veteen, koska silloin vedestä saa parhaan otteen ja liikkeestä tulee tehokasta. 

Lavan koko tulisi valita käyttäjän mukaan. Suomen vesillä näkee useimmiten liian käyttäjälleen liian isoja lapoja. Isokokoisempi lapa puskee kyllä mukanaan isompaa massaa vettä mutta on tällöin myös hitaampi ja raskaampi meloa, jolloin täyden hyödyn saamiseksi vaaditaan paljon voimaa. Käyttäjälle liian iso lapa on myös hankalampi hallita vedessä ja aiheuttaa myös helposti rasitusvammoja olkapään seudulle. Iso lapa tuo myös mukanaan lisää grammoja, mikä lisää rasittavuutta. Pienempi lapa on kevyempi ja sillä pystytään pitämään yllä nopeampaa melontafrekvenssiä kevyemmin. Valmistajien kokotaulukoissa lavan suosituskoko on yleensä merkattu käyttäjän painon mukaan. Kannattaa kuitenkin testata erilaisia lapoja, mikäli se on mahdollista. Lapojen muotojen osalta kehitystyötä tehdään valtavasti. Osa on kulmikkaampia, osa enemmän pisaran muotoisia, ja myös melan pinnalla saattaa olla muotoiluja, eli dihedraajela, joiden tarkoituksena on vakauttaa liikettä veden alla. Peruskäyttäjälle tasainen sopivassa kulmassa oleva pisaran muotoinen omaan painoluokkaan sopivan pieni lapa on kuitenkin varma valinta. 

Kokoluokat vaihtelevat hieman valmistajan mukaan ja myös lavan muoto vaikuttaa mutta hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yli 80 kiloselle ja sitä painavammalle suppaajalle hyvä lapakoko on n. 90 neliötuumaa (sq/in), alle 65 kiloiselle n. 75 neliötuumaa tai vähemmän.