Erilaisten SUP-lautamallien viidakossa eksyy helposti. Eri kokoisia ja muotoisia lautoja erilaisille käyttäjille ja käyttötarkoituksiin on tarjolla todella paljon. Keräsimme eri lautamalleihin ja -materiaaleihin liittyvää tietoa yhteen, jotta sekä ensimmäisen laudan että sen mahdollisen seuraavankin valinta olisi helpompaa.

Laudan malli

Ylivoimaisesti suosituin SUP-harrastuksen aloituslauta on ns. allround eli yleislauta. Lauta on melko leveä ja sen kärjen muoto on pyöreä. Useimmat SUP-lautavuokraamoiden ja alkeiskurssien laudoista ovat juuri allround-tyyppiä. Lauta sopii vakautensa vuoksi aloittelijalle hyvin. Allround-laudat ovat erinomaisia myös tilanteisiin, joissa samaa lautaa käyttää useampi eri ikäinen ja -kokoinen suppaaja, esimerkiksi kesämökille koko perheen käyttöön. Allround-lauta on hyvä valinta myös SUP joogaan tai SUP surfiin. Allround-laudan huonona puolena on, että sen suuntavakaus on muita lautoja heikompi. Erityisesti tuulisissa olosuhteissa ohjaaminen on vaikeampaa. Lauta on myös raskas ja hidas melottava pidemmällä matkalla ja tuulisissa olosuhteissa. Laudan leveys myös hankaloittaa melontatekniikkaa, koska melan vetoa ei pysty tekemään riittävän lähellä omaa kehoa. Tämä voi vuorostaan johtaa rasitusvammoihin.

Retki- eli touring-laudat ovat allround-lautaa pidempiä ja yleensä myös kapeampia. Retkilaudan tärkein ominaisuus on sen allround-lautaa terävämmäksi muotoiltu kärki, joka halkoo aaltoja paremmin. Retkilauta liukuu vedessä huomattavasti vaivattomammin ja sillä jaksaa meloa myös vastatuulessa. Riittävän vakaa retkilauta sopii myös aloittelijalle. Eli jos suunnitelmissa ja toiveissa on, että laudalla lenkkeillään ja liikutaan paljon, käydään retkillä tai melotaan merellä, jossa aallokko voi nousta korkeaksi, kannattaa harkita ensilaudaksi suoraan sopivan vakaata retkilautaa.

Kisalaudat ovat retkilautaa kapeampia, pidempiä ja kevyempiä. Kisalaudat saattavat olla aloittelijalle liian kapeita mutta jos on kertynyt kokemusta jo touring-laudalla ja haluaa laudaltaan suorituskykyä ja vauhtia, kannattaa harkita kisalautaa, vaikka ei kisaamaan aikoisikaan. Laudoille ominaista on, että ne ovat paikallaan hyvin kiikkeriä mutta pituuden takia vauhti lisää vakautta huomattavasti. Kisalauta säilyttää myös suuntavakautensa touring- ja erityisesti allround-lautaa helpommin.

Kisalautojen osalta rakenteissa ja malleissa on myös suuri eroja sen perusteella, millaisiin olosuhteisiin ja käyttötarkoitukseen ne on suunnattu. Osa laudoista on optimoitu liukumaan erityisen hyvin tasaisessa vedessä (flatwater). Tällöin laudasta on kiristetty jokainen leveystuuma, ja usein näistä laudoista löytyy myös ns. dugout-rakenne, eli laudassa seisotaan ikään kuin kuopassa. Tällä tähdätään siihen, että lauta olisi kapeimmillaankin mahdollisimman vakaa, kun melojan painopiste on saatu mahdollisimman lähelle veden pintaa. Osa laudoista on optimoitu aallokkoon ja tuulen mukana aalloissa melomiseen (downwind). Tällöin lauta on muotoiltu niin, että se on suuntavakaa, vaikka aallokko sen menoa häiritsisi, ja toisaalta laudalla on myös helppo surffata aaltoja. Allround-kisalaudoissa on pyritty puolestaan tuomaan näiden molempien ominaisuudet mahdollisimman hyvin yhteen, jotta lauta olisi hyvä sekä tasaiselle vedelle että aallokkoon.

Laudan koko

SUP-lautojen pituus ilmoitetaan yleensä jalkoina (’) ja leveys tuumina (”). Mikäli koskimelontaa ja SUP-surffausta ei huomioida, ovat lähtötason laudat pituudeltaan useimmiten vähintään 10 jalkaa ja nämä laudat sopivat hyvin rannan tuntumassa melomiseen, lyhyisiin retkiin ja vaikka SUP-joogaan. Jos laudalla aiotaan lenkkeillä tai retkeillä, kannattaa valita vähintään 11 jalkainen lauta. Mikäli laudalla aiotaan kuljettaa myös kuormaa (esim. retkeilyvarusteita, lasta tai koiraa), kannattaa pituutta olla vähintään 12 jalkaa. Myös kisalaudat ovat yleensä 12-14 jalkaisia. Markkinoilta löytyy vielä tätäkin pidempiä lautoja, esim. perhesuppailuun ja avomerimelontaan tarkoitettuja erikoispitkiä versioita. Aloittelijan kannattaa lautaa valitessaan miettiä käyttötarkoitusta, sekä huomioida oma paino ja oma pituus. Pidempi ja kapeampi lauta liukuu paremmin, kun taas leveämpi lauta tuo enemmän vakautta. Lyhyemmällä melojalla leveämmällä laudalla melominen voi olla muutenkin hankalampaa koska meloja joutuu melavedoissa ”kurottamaan” enemmän laidan yli.  

Laudan kokonaistilavuus (pituus x leveys x paksuus) vaikuttaa laudan kantavuuteen ja vakauteen. Laudan pituus tuo sille suuntavakautta. Pidempi mutta kapeampi lauta voi tuntua tämän vuoksi vakaammalta kuin lyhyempi mutta leveämpi lauta. Leveydellä puolestaan on huomattavasti vaikutusta kiikkeryyteen. Aloittelijalle sopiva lautaleveys on hieman suppaajan koosta ja laudan pituudesta riippuen 28-34 tuuman välillä. Kilpalaudat ovat leveydeltään 19-26 tuumaa. Aloittelijalle tällaisella laudalla tasapainoilu ja melominen voi olla turhan haastavaa. Yleensä suositellaan, että siirtyminen ensilaudasta astetta haastavampaan ja nopeampaan tapahtuisi kaventaen hankittavaa lautaa enintään 2 tuumaa eli viitisen senttiä kerrallaan.

Paitsi laudan koolla, myös suppaajan koolla on merkitystä siihen, kuinka vakaalta lauta tuntuu. Laudoissa on ilmoitettu suppaajan maksimipaino, eikä sen suhteen kannata tähdätä aivan ylärajoille. Jos olet laudan ainoa käyttäjä, valitse lauta, joka on riittävän kokoinen omalle painollesi, ja huomioi lisäksi, jos aiot kuljettaa laudalla retkeillessä kuormaa tai vaikka lasta tai koiraa. Jos lauta tulee useamman henkilön käyttöön, valitse lauta painavimman suppaajan mukaan. Kannattaa huomioida myös olosuhteet, joissa lautaa tullaan käyttämään. Aallonmuodostus merellä on järveä suurempaa, ja tämän takia erityisesti merellä suppaavan kannattaa huomioida, että oma lauta on itselle riittävän vakaa.

Laudan materiaali

SUP-lautoja on myynnissä sekä kovina (valmistusmateriaaleina mm. lasikuitu, pwc, puu, bambu tai hiilikuitu) että ilmatäytteisinä. Laadukas ilmatäytteinen voi nykyään olla käytössä jo lähes kovaa lautaa vastaava, joten kumpi tahansa on hyvä vaihtoehto aloittelijalle.

Jopa yli 90 % nykyisin myytävistä aloittelijoiden ja harrastajien laudoista on ilmatäytteisiä eli pumpattavia. Niiden etuna on helppo säilytettävyys ja liikuteltavuus. Ilmatäytteinen lauta kääritään tyhjänä rullalle pieneen tilaan menevään säilytyspussiin tai -reppuun. Tämä mahdollistaa suppaamaan lähtemisen vaikka julkisilla liikennevälineillä ja laudan mukaan ottamisen matkoille. Jos käsin pumppaaminen alkaa käydä voimien päälle, on markkinoilla myös sähköpumppuja. Ilmatäytteistä lautaa voi toisaalta halutessaan säilyttää täytettynä vaikka koko kauden.

Kova lauta on omiaan paikkoihin, joissa kuljettamista ei tarvita ja varastointi on mahdollista lähellä rantaa, tai lauta voidaan kuljettaa rantaan vaikka auton kattotelineellä. Kova lauta on erityisesti aallokossa parempi vaihtoehto ohjattavuutensa takia kuin ilmatäytteinen, koska se halkoo aaltoa paremmin ja tämän vuoksi säilyttää suuntavakautensa kevyttä pinnalle pyrkivää ilmatäytteistä helpommin. Ilmatäytteisten lautojen valmistustekniikka tuo tiettyjä rajoitteita laudan muotoiluun, mikä näkyy lautojen suorituskyvyssä verrattaessa koviin lautoihin. Koviin lautoihin voidaan tehdä muotoiluja, jotka parantavat niiden suorituskykyä tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi pohjan, reunojen kanttien tai seisoma-alueen korkeuden osalta (ns. dugout-laudat). Kova lauta voi vaurioitua rantakivikoissa mutta laudan pinta on yleensä tällaisesta kolhusta korjattavissa.

Laadukas lauta maksaa noin 500 eurosta ylöspäin. Ilmatäytteisen saa yleensä kovaa lautaa jonkin verran edullisemmin. Laatu merkitsee ilmatäytteisissä materiaalin kestävyyttä, laudan jäykkyyttä ja kantavuutta – lauta ei notku aalloissa tai taivu keskeltä, vaikka päällä on painavampikin suppaaja. Se kestää paljon ilmanpainetta ja pintamateriaalia on useampi kerros. Laadukas pumpattava lauta tuntuu yhtä tukevalta pumpattuna kuin kova lauta, eikä sen mahdollisesta rikkoutumisesta vesillä tarvitse huolehtia.  

Voi herätä kiusaus ostaa hyvin halpa pumpattava ns. markettilauta ensilaudaksi. Halvoissa laudoissa on käytetty vähemmän pintamateriaalia, mikä vaikuttaa laudan jäykkyyteen ja kestävyyteen, eikä suppailu ole notkuvalla laudalla yhtä miellyttävää. Halvimmissa laudoissa venttiiliä ei myöskään välttämättä voi vaihtaa, jos siihen tulee vikaa, jolloin lauta saattaa päätyä isoksi ongelmajätteeksi. Laadukkaammissa laudoissa on lisäksi takuu, ja jos ostat laudan Suomesta, sinun on helpompi hoitaa mahdollisia takuuasioita kotimaassa. 

Hiilikuituiset kisalaudat löytyvät hintaluokan toisesta päästä. Uuden kisalaudan hinta on yleensä 2000 eurosta ylöspäin. Kisalaudoissa maksaa niiden keveys ja aktiivisen tuotekehittelyn mukanaan tuoma suorituskyky.

Laudan muut rakenteet

Lautojen pohjassa on evä tai eviä. Ne ovat yleisesti ottaen suunniteltu juuri ko. lautaan, eikä aloittelijan tai harrastajan tarvitse pohtia evien lukumäärän tai koon vaikutusta. Pidemmälle ehtineelle ja erityisesti kisalaudoilla meloville evillä alkaa olla enemmän merkitystä. Oikeanlaisella evällä ja sen sijoittelulla voi vaikuttaa esim. vauhtiin, vakauteen ja kääntymisen helppouteen.

Osassa laudoista löytyy erilaisia kuormankiinnitysrakenteita erimerkiksi retkivarusteiden tai juomapullon mukaan ottamisen helpottamiseksi. Yleensä verkko löytyy laudan etupuolelta.

Markkinoilla on myös lautoja, jotka soveltuvat paitsi suppailuun, myös purjelautailuun. Tällöin laudan keskeltä löytyy paikka maston kiinnitykselle.